Tajusin tänään viikottaista mahakuvaa ottaessani, että se on viimeinen mahakuva, jonka otan tässä asunnossa. Seuraavan mahakuvan otan nimittäin sitten uudessa asunnossamme. En saanut otettua kuvaa ilman mahan kohdalle tulevia varjoja. Laitoin seinätarramme muuton takia peiliin kiinni, että ne pysyvät hyvänä, enkä jaksanut niitä enää ruveta irottelemaan kuvan takia, joten siksi mahassa näkyy hassut varjot.
Pikkuinen on tällä viikolla ruvennut liikkumaan enemmän, ja potkuja on alkanut tulla eri puolille mahaa. Ennen tätä viikkoa pikkuinen on potkinut lähinnä alavatsan kohdalla, mutta nyt potkuja tulee jokapuolelle ja useammin pitkin päivää.
Tämä viikko on mennyt pääasiassa tavaroita pakkaillessa. Nyt olen saanut melkein kaiken, mitä tässä vaiheessa olen voinut pakata, pakattua. Vielä on muutamia astioita, vaatteita ja muita päivittäin tarvittavia tavaroita pakkaamatta, jotka pakkaan vasta sitten ensi viikolla. Asunnossamme alkaa olla aika ahdasta, kun jokapuolella on muuttolaatikoita ja jätesäkkejä. Onneksi enää muutama päivä tätä kaaosta. Kävimme eilen siskoni kanssa jo siivoilemassa uuden asunnon keittiötä. Onneksi asunto oli suht siisti verrattuna siihen, missä kunnossa tämä vanha asuntomme oli, silloin kun tänne muutimme. Huomenna minun olisi tarkoitus mennä jatkamaan siivousta.
Saimme tällä viikolla hoidettua myös vakuutusasiamme kuntoon, ja nyt on pikkuisellekin hommattu vauvavakuutus. Päädyimme ottamaan kaikki vakuutuksemme LähiTapiolasta, sillä keskittämällä vakuutukset sinne, saimme ne halvimmalla verrattuna muihin vakuutusyhtiöihin, ja vauvavakuutuksen ehdot olivat mielestämme parhaat, lisäksi plussaa LähiTapiolassa on, että vakuutuksista saa S-bonuksia.
Meillä oli eilen meidän kolmas ja samalla viimeinen neuvolakäynti vanhassa neuvolassa, sillä muuton takia neuvolamme vaihtuu. Sain neuvolasta todistuksen, että raskaus on kestänyt 154 päivää. Nyt voin siis hakea äitiys- ja vanhempainrahaa sekä äitiysavustusta. Kävimme neuvolakäynnillä läpi myös noiden hakemusten täyttämistä. Ajattelin lähettää nuo hakemukset vasta ensi viikolla, kun osoitteemme on virallisesti muuttunut, kun niillä nyt ei vielä mikään hätä ole. Outoa ajatella, että raskaus on kestänyt jo yli 154 päivää.
Muuten puhuimme neuvolassa lähinnä neuvolan vaihdosta ja asioista, jotka olisivat olleet ajankohtaisia, mutta jotka minun pitää nyt sitten hoitaa uuden neuvolan kanssa, muun muassa lääkäriajan ja sokerirasituksen varaaminen, perhevalmennukset ja esitietolomakkeen täyttö synnytyssairaalaa varten.
Lisäksi käynnillä mitattiin paino, verenpaine ja ensimmäistä kertaa kohdunpohjan korkeus, sekä kuunneltiin pikkuisen sydänääniä. Painoa on nyt tullut koko raskauden aikana yhteensä noin 4 kiloa. Verenpaine oli taas todella alhainen ja neuvolatäti varoitteli edelleen huimaamisesta. Kohdunpohjan korkeus oli 19 cm, mikä oli ihan keskikäyrällä. Pikkuisen sydänäänet olivat taas yli150 ja liikkeet olivat normaalit.
Tänään soittelin meidän uuteen neuvolaan. Uusi neuvolatäti vaikutti ainakin puhelimessa todella mukavalta. Menen ensi viikon torstaina käymään uudessa neuvolassa, kun hoidettavia asioita on nyt niin paljon, että ne on kuulemma helpompi käydä hoitamassa kasvotusten.Tuo torstai vain sattuu olemaan virallinen muuttopäivämme, mutta enköhän minä muuton lomassa hetkeksi neuvolaan ehdi. Saammekin nimittäin avaimet uuteen asuntoon jo huomenna ensi viikon sijaan ja vanha asukas lupaili alustavasti, että asunto olisi tyhjänä jo perjantaina. Huonekalujen muutto menee kuitenkin vasta ensi viikon torstaihin, koska V lähtee viikonloppuna laivalle ja koska V on ottanut sen ensi viikon torstain töistä vapaaksi muuttoa varten. Pienempää tavaraa viemme kuitenkin varmaan jo aikaisemmin. Viikonloppuna ajattelin jo mennä siivoilemaan uutta asuntoa.
Yksi viikko taas kulunut. Nyt maha on kasvanut sen verran, että kohta ei enää mahdu omat siistit ulkotakit päälle. Vielä saan juuri ja juuri napit kiinni, mutta varsinkin iltaisin alkaa tehdä tiukkaa. En viitsisi uutta takkia ostaa, sillä sain kaveriltani toppatakin, joka mahtuu mahankin kanssa, mutta se on vielä näillä keleillä turhan kuuma. Pitää kai yrittää noiden vanhojen takkien kanssa pärjätä tai sitten käyttää hetken aikaa sporttisempia ulkoilutakkeja.
Pikkuinen touhottaa ja potkii mahassa edelleen useamman kerran päivän aikana. Olen huomannut, että nykyään varsinkin sen jälkeen, kun olen syönyt, pikkuinen aloittaa kovan jumppaamisen. Kävin itsekin tänään pitkästä aikaa "jumppailemassa", kun kävimme V:n kanssa kuntosalilla ja uimahallissa. En ole pikkulenkkejä enempää jaksanut viime viikkoina tehdä, sillä olen ollut niin väsynyt. Olikin tänään kiva päästä kuntoilemaan. Huomenna sängystä ylös pääseminen voi kyllä olla vaikeaa, kun nyt jo tuntuu mukavasti lihaksissa pidempi tauko.
Paras ystäväni kävi tällä viikolla meillä yökyläilemässä. Oli niin ihana päästä puhumaan raskaudesta, pikkuisesta ja tulevasta oikein kunnolla tyttöjen kesken.
Aloitin eilen pakkaamaan tavaroitamme muuttoa varten. Tajusin alkuviikosta, että muuttoomme on jäljellä enää noin kaksi viikkoa, ja että meillä oli vaikka mitä asioita vielä hoitamatta. Onneksi saimme niitä tämän viikon aikana hoidettua. Kotivakuutus uuteen kotiin puuttuu edelleen, sillä olemme kilpailuttaneet eri vakuutusyhtiöitä kotivakuutuksen ja vauvavakuutuksen suhteen ja yhdestä vakuutusyhtiöstä emme ole vielä tarjousta saaneet. Toivottavasti huomenna saamme sen, niin voimme sitten valita mieleiset.
Nyt koti on aika kaaoksessa, kun pakkaamiseni on vielä vaiheessa. Ajattelin olla käytännöllinen ja pakata samaan huoneeseen ja tiettyihin kaappeihin tai laatikostoihin menevät tavarat omiin laatikkoihinsa, niin tavaroiden purkaminen on sitten helpompaa, kun tavaroiden paikat tulevat uudessa kodisssa muuttumaan aika paljon verrattuna vanhaan. Se vain tarkoittaa sitä, että nyt meillä roikkuu puoliksi täysiä laatikoita ympäri olohuonetta odottamassa pakkaamisen jatkamista. No mutta onneksi tätä kaaosta ei kauaa kestä. Tuntui ihanalta kasata lastenhuoneeseen meneviä tavaroita omaan laatikkoonsa. Odotan jo sen huoneen sisustamista. <3
Olipa outoa ottaa viikon mahakuva sunnuntaina, kun ehdin jo tottua torstaihin, mutta nyt on helpompi seurata raskautta, kun lasken viikkoja neuvolan kanssa samaan tahtiin. Ja kun pikkuinen kokonsa puolesta noita viikkoja vastasi rakenneultrassa, niin loogista laskea nyt sitten sen mukaan. Maha on nyt kuluneen viikon aikana kasvanut aika paljon, ja useampi ihminen on siitä minulle sanonut.
Olen kyllä maailman onnellisin meidän pienestä pojasta. Mutta on pakko myöntää, että rakenneultran jälkeen minun täytyi hieman uudelleenasennoitua pikkuiseen, koska minulla oli alkuraskauden ajan tyttöolo. Nyt olen kuitenkin jo täysin tottunut ajatukseen, että meille tulee poika, ja olen todella onnellinen ja innoissani pojasta. Meille ei tosiaan ollut väliä, tuleeko tyttö vai poika, koska haluaisimme kumpaakin sukupuolta perheeseen. V:n suku saa vielä vähän aikaa odotella tyttöä, mutta meillä on kuitenkin lisää lapsia suunnitelmissa, että saa nähdä, onko seuraava sitten tyttö. Eilen mietimme V:n kanssa pojalle nimeä, ja nyt on pari vaihtoehtoa listalla.
Kävimme siskoni kanssa rakenneultran jälkeen katselemassa vauvanvaatteita, mutta en löytänyt kaupoista hirveästi mitään minua miellyttävää. Joko vaatteiden väri ei miellyttänyt minua tai sitten vaatteista ei ollut pieniä kokoja tai sitten ne olivat todella kalliita. En tykkää tällä hetkellä vaatekaupoissa olevista hailuista väreistä, vaan kaipaisin kunnon värejä ja kivoja kuvioita tai kuvia vaatteisiin. En tykkää varsinkaan niistä haaleista beigen ja ruskean sävyistä, joita on paljon. Mukaani tarttui tuolta reissulta vain kolmet sukat. Kävimme kuitenkin eilen siskoni kanssa lastenkirppiksellä, mistä sitten löytyikin enemmän kivoja ja omaa silmää miellyttäviä vaatteita. Mukaan tarttui useampi vaate.
Kävin lisäksi perjantaina isäni luona inventoimassa minun ja sisarusteni vanhat vauvanvaatteet. Nyt kun odotamme poikaa, suurin osa vanhoista vaatteista karsiutui pois, sillä minun ja siskoni vaatteita olisi löytynyt paljon enemmän kuin veljeni. Sinänsä ymmärrettävää, kun veljeni vaatteet ovat jo melkein 30 vuotta vanhoja. Pienimpiä kokoja oli todella vähän, mutta kokoja 70 ja 80 löytyikin sitten aika paljon. Nyt pitää siis ostella alkuun pienempiä kokoja ja katsella sitten vasta myöhemmin, mitä isompia vaatteita poika tarvitsee.
Meillä oli tänään aamulla rakenneultra, mitä olin odottanut todella paljon. Oli niin ihana nähdä pikkuinen pitkästä aikaa. Pikkuinen oli kasvanut huimasti, ja painoarvion perusteella vastasi viikkoja 20+4. Kaikki oli pikkuisella hyvin ja kaikki vaikutti normaalilta, mikä oli ihana kuulla. Pikkuinen oli perätilassa ja makoili pienessä kippurassa jalat ristissä, eikä suostunut millään vaihtamaan asentoa. Toinen käsi oli koko ajan kasvojen edessä, mutta saimme silti onneksi monta hyvää kuvaa.
Ja sitten se sukupuoli... Kaikista tyttötuntemuksistani huolimatta meille tulee pieni poika. <3 Sen verran auliisti pikkuinen esitteli sukukalleuksiaan, että kätilökin sanoi, että on ihme, jos meille tulee tyttö. Saimme selvän kuvankin näistä sukukalleuksista. Olo on onnellinen ja olemme V:n kanssa todella iloisia pienestä pojastamme. Onnen kyyneleet tulivat kotimatkalla, kun katselin pikkuisen kuvia. Olin kyllä jo valmistautunut, että pääsen tänään ostelemaan pieniä mekkoja ja vaaleanpunaisia vaatteita, mutta olen yhtä onnellinen siitä, että pääsenkin ostelemaan pieniä poikienvaatteita. Tärkeintä on, että pikkuisella oli kaikki hyvin.
Koska pikkuinen nyt vastasi kokonsa puolesta viikkoja 20+4 ja sen mukaan on merkitty laskettuaika neuvolakorttiin, ajattelin siirtyä laskemaan viikkoja sen mukaan eli viikkojen vaihtuminen siirtyy torstaista sunnuntaille. Viikottainen mahakuva tuleekin sitten vasta sunnuntaina.
Eilen tuli raskauden puoliväli täyteen, mutta en työkiireiden takia ehtinyt päivittämään blogia. Tämä raskauden ensimmäinen puolikas on kyllä mennyt nopeasti. Tuntuu uskomattomalta, että pikkuinen on ollut mahassani jo niin kauan ja että puolet raskaudesta on enää jäljellä. Ensi viikon torstaina on rakenneultra, mitä odotan todella paljon. Ihana nähdä pikkuinen pitkästä aikaa. Tällä viikolla on palannut lamaannuttava väsymys. Aamuisin sängystä nouseminen on todella vaikeaa ja päivällä olen muutenkin fyysisesti aivan loppu. Ajatus ei myöskään tunnu toimivan ollenkaan. Maha kasvaa vähitellen ja painoa on nyt raskausaikana tullut yhteensä noin 2 kg.
Siskoni palasi tällä viikolla Engannista puolen vuoden työssäolon jälkeen takaisin Suomeen. Oli niin ihana saada sisko kotiin ja oli ihana pitkästä aikaa päästä puhumaan kasvotusten. Siskoni odottaa todella innoissaan pikkuista (hän taitaa olla sukulaisista kaikista innokkain) ja hän toi pikkuiselle Englannista suloisia tuliaisia, Leijonakuningas-haalarin ja -helistimen. Hetki kyllä vielä menee ennen kuin tuliaisia päästään käyttämään.
